Lasten näkeminen

Lasten näkökyvyn ongelmat ovat yleisiä huolenaiheita vanhemmille, mutta varhainen tunnistaminen ja oikeanlainen hoito voivat auttaa lapsen näkökyvyn kehittymisessä. Lapsen tarkka näkökyky on ratkaisevaa koulutyön sujuvuudelle ja päivittäiselle toiminnalle, joten näköongelmien havaitseminen on tärkeää. 

Lapsen näkökehitys jatkuu pitkälle kouluikään asti, mikä tekee näköongelmien tunnistamisesta haasteellista. Ongelmat näössä voivat aiheuttaa levottomuutta ja huonoa keskittymiskykyä koulutyössä ja arjessa. Havaitsemalla näköongelmat ajoissa voidaan tukea lapsen koulumenestystä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

• Toistuvat päänsäryt: Huono näkö voi aiheuttaa päänsärkyä, kun silmät joutuvat ponnistelemaan katseen tarkentamiseksi. 
• Vaikeus lukemisessa: Epäselvä teksti ja näköhäiriöt voivat vähentää halukkuutta lukea ja vaikeuttaa lukemista. 
• Keskittymisvaikeudet: Heikko näkö voi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta koulutyössä. 
• Varovainen liikkuminen: Syvyysnäön ongelmat voivat tehdä lapsen varovaiseksi liikkuessaan, erityisesti epätasaisessa maastossa. 
• Lähelle meneminen ruuduilla: Liiallinen ruudun lähellä istuminen voi viitata kaukonäön ongelmiin eli likinäköisyyteen.

• Ruutuaika: Tietokoneiden, tablettien ja matkapuhelinten jatkuva tuijottaminen voi rasittaa silmiä ja vaikuttaa näkökykyyn. 
• Väärä lukuetäisyys: Lukeminen liian läheltä tai liian kaukaa voi aiheuttaa silmien rasitusta ja näköongelmia. 
• Perinnöllisyys: Joillain lapsilla saattaa olla perinnöllisiä näköongelmia, kuten likinäköisyyttä tai kaukonäköisyyttä. 
• Karsastus: Karsastus voi vaikuttaa lapsen näkökykyyn ja aiheuttaa kaksoiskuvia tai haamukuvia. 
• Kuivasilmäisyys: Liiallinen ruutuaika ja vähäinen silmien räpyttely voivat aiheuttaa kuivasilmäisyyttä ja näköongelmia.

Voit tarkastella lapsen näkemistä. Jos lapsi ei kiinnostu lähellä olevista esineistä, se voi tarkoittaa sitä, ettei hän näe niitä. Näköaisti kehittyy osana silmä-käsi-keho-koordinaatiota. Kömpelyys voi kieliä heikosta silmien yhteistoiminnasta. Tällöin syvyyksien hahmottaminen on hankalampaa.

• Lukiessa teksti karkaa ja lapsi hakee lukukohtaa uudelleen.
• Lapsi ei halua tehdä lähityöskentelyä, piirtämistä, lukemista tai askartelua.
• Silmien hierominen (lapsella voi olla päänsärkyä, joka voi puolestaan olla merkki näkemisen ongelmista).
• Vain toisella silmällä lukeminen (tällöin lapsi kääntää tai taivuttaa päätään).
• Lapsi tekee peilikuvavirheitä tai sekoittaa kirjaimia kuten ilo - oli.
• Pikkusanat menevät väärin tai jäävät kokonaan lukematta.

• Näöntutkimukseen vieminen: Vie lapsi näöntutkimukseen, jos huomaat lapsellasi näköongelmia tai epäilet niitä. 
• Tarkkaile koulutyötä: Seuraa, onko lapsella vaikeuksia keskittyä tai ilmeneekö päänsärkyä lukemisen yhteydessä. 
• Rajaa ruutuaikaa: Vähennä ruutuaikaa ja huolehdi riittävästä tauottamisesta näön hyvinvoinnin edistämiseksi. 
• Tauota näkemistä: Kehota lasta tauottamaan näkemistä ja katsomaan kauas, erityisesti ruutujen ääressä ollessaan. 
• Positiivinen asenne lasien käyttöön: Kannusta lasta käyttämään silmälaseja positiivisesti, jotta hän suhtautuu niihin hyvin ja käyttää niitä tarvittaessa. 

Lapsen näköongelmat vaativat vanhempien tarkkaavaisuutta ja aikaista reagoimista. Aikainen tunnistaminen ja ammattilaisen apu auttavat lapsen näkökyvyn parantamisessa ja tukemisessa. On tärkeää opastaa lasta terveellisten ja silmäystävällisten tapojen noudattamiseen näön hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lasten näkö ja näön oikea kehittyminen on tarkastettava jo pienenä (tehdään yleensä neuvolassa). Silmien tarkastus silmälääkärissä on tarpeellinen, jos huomaat silmien asennossa poikkeavuutta (karsastusta) tai lapsi ei ehkä erota pieniä esineitä tai yksityiskohtia.

Korjaamaton taittovirhe voi johtaa pysyvästi lapsen silmien heikkoon näöntarkkuuteen eli näkökyky ei pääse kehittymään normaaliksi, eikä sitä enää myöhemmällä iällä voida parantaa edes silmälaseilla!

Lapsen näkö tulisi tutkia viimeistään kolmevuotiaana. Tällöin voidaan vielä havaita ja hoitaa mahdollisia poikkeamia näköaistin kehittymisessä. Ennen koulun aloittamista ja myöhemmin kouluiässä lapsen näkö on syytä tutkia vuosittain.

Jos lapsi on 8-15-vuotias ja hänellä on kouluterveydenhuollon lähete, hänellä ei ole aiempia käyntejä optikolla tai silmälääkärillä tai optikko on näöntutkimuksen yhteydessä ohjannut lapsen syklorefraktioon, varaa aika Instrun Lasten ja nuorten näöntutkimukseen.

Alle 8-vuotiaille näöntutkimuksen tekee silmälääkäri

Huom. 8-vuotiaasta ylöspäin voi optikko tehdä näöntutkimuksen ja alle 8-vuotiaille näöntutkimuksen tekee silmälääkäri ellei kirjallista lupaa erikseen ole lääkäriltä optikolle. Silmälääkärin vastaanoton löydät useimmista myymälöistämme.

Vastasyntyneiden näöntarkkuus on heikko, mutta jo ensimmäisen kahden vuoden aikana näkökyky kehittyy huomattavasti. Näkemisen lisäksi kiinnostavampaa on, miten lapsi ymmärtää näkemänsä. Aluksi lapsi näkee hahmoja, ja vasta myöhemmin hän alkaa tunnistaa niitä. Seuraavaksi lapsi alkaa tunnistaa myös värejä. Lapsi opettelee kaiken aivan alusta, myös liikkeidensä suhteuttamisen näkemäänsä.