Värisokeus ja värinäön häiriöt

Totaalinen värisokeus eli tilanne, jossa silmä erottaa ainoastaan valkoista, mustaa ja harmaan eri sävyjä on erittäin harvinaista. Mutta sen sijaan värisokeus tai värisokea termiä käytetään yleisesti, kun tarkoitetaan häiriötä värien näkemisessä. Tällöin silmä kyllä aistii värejä, mutta erottaa niitä huonommin.

Varaa aika optikolle tai silmälääkärille

Tai soita numeroon

09 4241 7000

ma–pe 8-20, la 9–17, su suljettu.
Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu.

Varaa aika optikolle tai silmälääkärille

Verkossa

Varaa aika

Tai soita numeroon

09 4241 7000

ma–pe 8-20, la 9–17, su suljettu.
Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu.

Mistä värinäön häiriöt johtuvat?

Silmän verkkokalvo sisältää kolmeen eri väriin reagoivia tappisoluja; punaiseen, vihreään ja siniseen reagoivia. Nämä solut mahdollistavat ihan kaikkien värien ja sävyjen erottamisen. Jos kyseessä on synnynnäinen häiriö värien näkemisessä, kyseessä on joko yhden tai useamman tappisolutyypin puutteellinen toiminta. Henkilöllä on silloin vaikeuksia erottaa värejä toisistaan, joten tätä kutsutaan värinäön heikkoudeksi. Erittäin harvinaista on, että kaikki tappisolut ovat toimimattomia, jolloin väreistä pystyy erottamaan vain valkoisen, mustan ja harmaan sävyt. Silloin kyseessä on totaalinen värisokeus.

Hämärässä erotamme värejä huonommin, sillä tappisolujen herkkyys alenee. Ne ovat herkimmillään kirkkaassa valossa, kun taas hämärässä hallinta siirtyy valon voimakkuutta aistiville sauvasoluille.

Värinäön heikkoudet jaetaan synnynnäiseen, perinnölliseen sekä hankittuun värinäön heikkouteen:

  • Perinnölliset värinäön häiriöt ovat 20 kertaa yleisempiä miehillä kuin naisilla. Värien havaitsemisen heikkouden syy on geenivirhe X-kromosomissa. Näitä kromosomeja on miehillä vain yksi ja naisilla kaksi kappaletta. Naisilla toinen kromosomi voi paikata virheellistä, mutta miehillä ei siis ole tätä mahdollisuutta.
  • Synnynnäistä värien näkemisen heikkoutta ei välttämättä huomaa itse, vaan se saattaa tulla esille sattumalta näöntutkimuksen yhteydessä. Värinäkeminen ei muutu iän myötä eli heikkous on pysyvä. Kun on kyseessä synnynnäinen häiriö niin molemmat silmät näkevät värit samalla tavalla.
  • Hankittu värinäön heikkous voi johtua silmäsairaudesta, yleissairaudesta tai esimerkiksi myrkytyksestä. Näissä tapauksissa häiriön aste voi olla eritasoinen silmien välillä.

Myös esimerkiksi kaihi tai näköhermon tulehdus voivat vaikuttaa värien näkemiseen, mutta tilanne voi korjaantua.

Punavihersokeus

Punavihersokeus -termiä käytetään vielä yleisesti, kun tarkoitetaan periytyvää punaviher -heikkoutta. Tätä yleisintä värinäön heikkoutta esiintyy 8 % miehillä ja 0,5 % naisilla. Syynä on X kromosomissa sijaitsevan punaista tai vihreää valoa erottavan tappisolutyypin puutteellinen toiminta.

Millaiselta maailma näyttää punaviher -sokean silmin?

Lähes puolet tätä heikkoutta omaavista miehistä eivät tiedä sen olemassaolosta, sillä synnynnäisenä häiriönä siihen on usein totuttu. Silmän on kuitenkin vaikea erottaa punaista ja vihreää tai jopa mahdotonta nähdä näitä värejä lainkaan, värien näkemisen heikkoutta on siis eriasteista. Yleensä värihäiriöiden kanssa voi elää normaalia elämää eikä haittoja aiheudu. Esimerkiksi liikennevaloihin reagointi tapahtuu valojen syttymisjärjestyksen perusteella.

Värisokeuden merkitys

Joissain ammateissa värien erottelu on tärkeää ja välttämätöntä eli näihin vaaditaan normaali väriaisti. Esimerkkeinä mm. lentäjä, rautatietyöläinen ja laivojen kansihenkilöstö. Näihin ammatteihin tehdään tehdään värinäkötesti. Värinäön heikkoudesta voi olla haittaa myös esimerkiksi sähköasentajalle, maalarille, vaatesuunnittelijalle ja kampaajalle. Vaikka näiden ammattien kriteereissä ei asia ole mainittukaan, niin hyvä värien näkeminen on näissä ammateissa hyödyksi.

Värisokeustesti

Värinäkemistä testataan yleisimmin Isihara-testillä, jolla tutkitaan nimenomaan punaviher -sokeutta. Isiharaa kutsutaankin tästä syystä myös punavihersokeus -testiksi. Testattavaa pyydetään tunnistamaan ympyröiden sisällä näkyviä numeroita, joiden värit vaihtelevat. Jos kaikki on kunnossa, numerot näkyvät selvästi ja jos kyseessä on värinäön häiriö niiden näkeminen on vaikeaa.

Testaus voidaan tehdä myös Farnsworth Panel d-15 nappulatestillä. Tässä tutkittava asettaa pienet puiset värinappulat järjestykseen värisävyn perusteella.

Usein ensimmäisenä väritestejä tekevät kouluterveydenhoitajat tai työterveyshoitajat. Myös optometristit, yleislääkärit ja silmälääkärit testaavat värinäkemistä.

Miten värinäön häiriöitä voi korjata?

Värinäkemisen korjaaminen ei ole nykytietämyksellä mahdollista - ”värisokeus lasit” ovat vielä siis valitettavasti keksimättä. Lievissä tapauksissa tietyn värisillä linsseillä voi saada jonkin verran tilanteeseen apua.

Silmälääkärin palvelut käytössäsi

Silmälääkärin palvelut

Jos sinulla on ollut silmäsairauksia, epäilet sairastavasi sellaista tai sinulle on tehty silmäleikkaus, varaa näöntarkastusaika varmuuden vuoksi silmälääkärille. Myös alle 8-vuotiaiden lasten näöntarkastuksen tekee aina silmälääkäri. Ammattitaitoiset optikkomme auttavat sinua myös silmälääkäriasioissa. Aina tarvittaessa he pyytävät konsulttiapua tai ohjaavat sinut jatkotutkimuksiin silmälääkärillemme.

VALO-silmäsairaala palveluksessasi

Silmiesi hyvinvoinnista huolehtiminen on meille kunnia-asia. Sinua palvelee yli 200 asiantuntevaa optikkoa ympäri Suomen, minkä lisäksi pidämme huolta silmistäsi tarjoamalla silmälääkäreiden palveluja kaikissa myymälöissämme. Nyt voimme tarjota sinulle pääkaupunkiseudulla ja Kouvolassa myös ensiluokkaisia silmäsairaalapalveluita, jotka tuotamme yhteistyössä Silmäsairaala Valon kanssa.

Varaa aika

Tai soita numeroon

09 4241 7000

ma–pe 8–20, la 9–17, su suljettu.
Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu