Mitä on digitaalinen näkörasitus? Tunnista oireet!

Lisääntynyt digitaalisten laitteiden käyttö etätyön ja verkko-opiskelun myötä on lisännyt entisestään huolta laitteiden käytön vaikutuksista näkemiseen ja digitaaliseen näkörasitukseen. Digitaalinen näkörasitus ei ole uusi ilmiö, vaan sitä on tutkittu jo yli 20 vuoden ajan. Työskentelyolosuhteiden ja laitteiden muutos erityisesti koronapandemian myötä on kuitenkin lisännyt haasteita esimerkiksi työergonomiaan, riittämättömään tauotukseen sekä valaistusolosuhteisiin liittyen. Noin yhdeksän kymmenestä päätteiden äärellä työskentelevästä kärsii jonkin asteisesta digitaalisesta näkörasituksesta ja näyttöaikojen nopea lisääntyminen on vaikuttanut erityisesti nuoriin aikuisiin.

Keskimääräinen ruutuajan kasvu pandemian myötä on ollut uusimpien kansainvälisten tutkimusten valossa jopa lähes viisi tuntia nostaen keskimääräisen päivittäisen kokonaisruutuajan paikoitellen jopa yli 11 tuntiin. Tutkitusti jo kahden tunnin yhtäjaksoinen ruutuaika lisää digitaalisen näkörasituksen oireita merkittävästi, joten massiivisten ruutuaikojen aiheuttama riski digitaalisen näkörasituksen lisääntymiselle on syytä ottaa vakavasti. 

”Kun työpaikalla paikan päällä vietettiin aiemmin enemmän aikaa, kokoukset pidettiin neuvotteluhuoneissa, ihmisten kanssa juteltiin toimistolla ja käytiin yhdessä lounaalla, silmät saivat luontaisesti tarvitsemaansa lepoa kauas katsottaessa. Kaikki varmasti tunnistavat tilanteen, jossa lounasseuraa ei etätoimistolla ole, joten ruokaillessa käännytään katsomaan puhelinta. Silmien tarvitsema lepotauko jää toteutumatta ja katse kohdennetaan vielä normaalia työskentelyetäisyyttä lähemmäs, jolloin silmät joutuvat työskentelemään entistä ahkerammin”, kertoo Instrumentariumin näönhuollon toimialapäällikkö Riikka Torvela.

Oireita voi olla vaikea yhdistää itse digitaaliseen näkörasitukseen. Siksi säännöllinen näöntarkastus ja silmien tutkiminen on tärkeää. Uusimmat tutkimustulokset antavat hälyttävän merkin siitä, miten digitalisaation uusi aikakausi voi johtaa oireyhtymän voimakkaaseen pahenemiseen tai jopa kroonistumiseen erityisesti nuorten aikuisten, kaikkien opiskelijoiden ja etätyöntekijöiden keskuudessa, mikäli kokonaisruutuaika pysyy yhtä suurena, riittävistä tauoista ei pidetä huolta ja kunnollista ergonomiaa laiminlyödään!

Ajanmukainen näönkorjaus on tärkeässä roolissa päätetyötä tehdessä, joten näkö tulisi tarkastuttaa säännöllisesti. Jos merkittävä osa työpäivästä kuluu päätteiden ääressä tai aikaa tulee vietettyä muutoin runsaasti digitaalisten laitteiden parissa, kannattaa optikolle mainita asiasta. Oikeanlainen näönkorjaus voi helpottaa työskentelyä ja silmien jaksamista merkittävästi. Toisille ajanmukaiset yleislasit hyvillä pinnotteilla varusteltuna ovat kattava näköratkaisu, mutta ikään katsomatta näöntutkimuksessa saattaa löytyä tarvetta myös erillisille pääte- etäisyydelle räätälöidyille voimakkuuksille ja linsseille, jotka tukevat silmien jaksamista ja parantavat näköinformaation laatua.

Päätettä katsottaessa silmien räpyttelytiheys yleensä luontaisesti laskee, mikä lisää silmien kuivumista. Silmiä voi räpytellä välillä voimakkaasti yhteen puristaen, jolloin luomissa olevat rauhaset pumppaavat kyynelfilmille tarpeellista öljyä suojaamaan silmän pintaa ja estämään kyynelnesteen haitumista. Vettä tulisi juoda riittävästi päivän aikana, silmätippojen käyttöä ei sovi unohtaa ja tauotuksista on tärkeää pitää kiinni. Tauotusten osalta on hyvä ottaa aktiivisesti käyttöön 20-20-20 sääntö eli katsoa 20 minuutin välein, 20 sekunnin ajan vähintään 20 metrin etäisyyteen. Lisäksi ruudun olisi hyvä olla vähintään käsimitan päässä silmistä ja sijoitettuna hieman alaviistoon.