Työnteko mukavammaksi näyttöpäätelaseilla
Yhä useampi kärsii työperäisestä silmien väsymisestä, päänsärystä ja niska- ja hartiakivuista. Yksi osa työhyvinvointia on näköergonomia, eli näkemisen monipuolinen huomioiminen osana työkykyä.
Näyttö kasvaa, teksti pienenee
Toimistotyön näköergonomiaan vaikuttaa esimerkiksi työpisteen valaistus. Myös sillä, miten valonlähteet on sijoiteltu ja kuinka paljon työpisteellä on erilaisia heijastuksia, on merkitystä. Työvälineiden ominaisuuksillakin on vaikutuksensa.
Viime vuosina tietokonenäyttöjen koko on kasvanut samaan aikaan, kun merkkikoko on pysynyt ennallaan tai jopa pienentynyt. Tämä aiheuttaa haasteita näyttöpäätetyölle. Vaikka työpiste-ergonomia on muuten kunnossa, istuma-asento suora ja pöydän korkeus oikein, isokokoinen näyttö on vietävä kauemmas katsojasta, jottei tarvitsisi lukiessa kääntää ja nyökytellä päätä.
- Osassa ohjelmistoista fonttikokoa ei voi itse kasvattaa. Työntekijä päätyy joko kumartumaan näppäimistön päälle tai tuomaan ison näytön lähemmäksi nähdäkseen paremmin. Liian lähellä iso näyttö kuitenkin vaatii paljon silmien tai jopa pään jatkuvaa liikettä, kuvailee Instrumentariumin johtava optikko Matti Tyynilä.
Molemmat ratkaisut rasittavat silmiä ja, etenkin pitkään jatkuessaan, aiheuttavat niska- ja hartiaseudun ongelmia.
Näyttöpäätelasit?
Näköergonomian parantamiseen ei aina tarvita silmälaseja. Heijasteiden poistaminen, näytön vaihtaminen tai valaistuksen muuttaminen voivat auttaa, myös työtuolin ja -pöydän asennoilla on merkitystä. Jos vaivojen taustalla on ongelma näössä, jota ei voi korjata muilla keinoin, optikko tai silmälääkäri valitsee näöntutkimuksen ja käyttötarpeen pohjalta soveltuvimman näönkorjausratkaisun. Linssityypin valintaan vaikuttavat näöntarkkuuden ja mahdollisten oireiden lisäksi työtehtävät ja -ympäristö.
- Paras ratkaisu olisi yksiteholinssi, joka on tarkkaan mitoitettu näyttöpääte-etäisyydelle, mutta käytännössä tämä ei useinkaan ole mahdollista, koska harva paperitonkaan toimisto on oikeasti täysin paperiton, Tyynilä naurahtaa.
Usein työntekijä ostaa itselleen yhdet silmälasit ja valitsee optikon kanssa sellaiset linssit, että niillä pärjättäisiin mahdollisimman hyvin sekä toimistotyössä että vapaa-aikana. Moni valitseekin moniteholinssit, joilla näkee sekä lukea että ajaa autoa. Ne eivät välttämättä kuitenkaan ole toimivin ratkaisu nykyajan toimistotyössä. Moniteholinssejä käyttävän siirtäessä katsettaan kaukaa lähelle voimakkuus linssin keskiosassa muuttuu nopeasti. Muutoksen nopeuteen vaikuttaa kaukovoimakkuuden jä lähilisän määrä.
- Kun katsotaan moniteholinssin voimakkuuden välialueella, pää lähtee näyttöpäätetyössä helposti liikkumaan. Tämä voi aiheuttaa niska- ja hartiaongelmia, kertoo Tyynilä.
- Yleisimmin toimivat ratkaisut ovat syväterävät lähilasit tai niin kutsutut toimistomoniteholasit.
Terävä ratkaisu
Syväterävä linssi toimii tavallista monitehoa paremmin näyttöpäätetyössä. Näiden linssien terävyysalue on voimakkuuden valinnasta riippuen noin 40 sentistä metriin, eli niillä näkee hyvin lukea sekä pöydällä olevasta paperista että isolta näyttöpäätteeltä.
Toimistomoniteholasit voivat olla ratkaisu silloin, kun työ sisältää paljon muutakin kuin näyttöpäätetyötä, kuten toistuvia kokouksia ja esitelmöintiä. Tällaisten linssien kanssa voi liikkua vaivattomasti sisätiloissa, mutta esimerkiksi autolla ajamiseen lasit eivät käy. Ne eivät siis korvaa niin sanottuja yleismonitehoja.
- Syväterävät linssit sopivat näyttöpäätetyön lisäksi moneen muuhunkin lähietäisyydellä tapahtuvaan tekemiseen, kuten harrastuksiin, joissa tarvitaan laajaa lähinäkökenttää. Esimerkiksi henkilö, joka lukee usein sanomalehteä ja käyttää samalla tabletia, voi kotikäytössäkin hyötyä syväterävistä silmälaseista, Tyynilä huomauttaa.
Erityistyölasit tarpeen mukaan
Työnantaja on velvollinen korvaamaan työntekijälle erityistyölasit, jos työnäköön erikoistunut optikko tai silmälääkäri katsoo, etteivät yleiskäyttöön tarkoitetut, muutoin ajantasalla olevat silmälasit ole tehtävään sopivat. Kaikissa tapauksissa näyttöpäätetyöskentelyyn tarkoitettuja laseja ei siis tarvitse lain mukaan korvata. Jotkut yritykset voivat maksaa työntekijöilleen silmälasit riippumatta siitä, ovatko ne näyttöpäätetyössä tarvittavat erityistyölasit. Oman yrityksen käytäntö kannattaa selvittää henkilöstövastaavalta tai työterveyshuollosta.
Erityistyölasit räätälöidään käyttäjän olosuhteiden mukaan. Ne voivat edistää merkittävästi näköergonomiaa ja parantaa jopa niska- ja hartiavaivat, kun oikean katseluetäisyyden ansiosta aiemmin kurotteleva työasento muuttuu keholle luonnollisemmaksi.
Toimisto- ja näyttöpäätetyöskentelyn lisäksi erityistyölaseja käytetään monenlaisissa hyvää lähinäköä ja tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kuten laboratoriossa ja tehtaissa vaativissa kokoonpano- tai tarkastustöissä.
- Esimerkiksi vastaanotossa tai valvomossa työskentelevällä voi olla useita eri kokoisia ja eri etäisyyksillä olevia näyttöjä, joita katsotaan koko päivä, muistuttaa Instrumentariumin yritysmyyntipäällikkö ja optikko Susanna Hakala.
- Oikeanlaisten silmälasien ja linssityypin valinnan kannalta onkin tärkeää kuvailla optikolle mahdollisimman tarkasti omat työtehtävät ja työskentelyolosuhteet unohtamatta työterveyshuollosta saatua työnäkölomaketta, johon on merkitty näkemisen kannalta tärkeät etäisyydet.
Hyödyttää myös työnantajaa
Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan erityistyölasit maksavat itsensä työnantajalle takaisin jo kolmessa kuukaudessa. Työhön soveltuvat lasit parantavat lukunopeutta lähes viisi prosenttia, mikä vaikuttaa työn sujuvuuteen ja tuottavuuteen.
Erityistyölasit lisäävät myös työntekijän hyvinvointia. Tutkimuksen osallistujille teetetyssä kyselyssä tuli selvästi esille, että näyttöpäätetyö erityistyölaseilla sisälsi vähemmän näkemiseen ja sitä kautta työasentoihin liittyviä kuormitustekijöitä kuin tavallisilla moniteholaseilla työskenneltäessä.
- Näkeminen on iso osa työergonomiaa ja -viihtyvyyttä. Hyvä näkökyky vaikuttaa paitsi tehokkuuteen myös työn tekemisen mielekkyyteen, Hakala summaa.
Testaa tarvitsetko muutoksia työpisteesi näköergonomiaan
Oletko viimeisen kuukauden aikana huomannut jotakin seuraavista oireista:
- Siristät tai hierot silmiäsi tietokoneella työskennellessäsi
- Kumarrut usein katsomaan näyttöä
- Kääntelet näyttöäsi paljon hakeaksesi “hyvää kulmaa”
- Kärsit toistuvista päänsäryistä
- Tunnet epämukavuutta tai kipua niska- ja hartia-alueella
- Otat silmälasit pois päästä ja laitat takaisin monta kertaa työpäivän aikana
Jos vastasit kyllä yhteen tai useampaan kohtaan, voi olla, että työpisteesi näköergonomiassa on korjaamisen varaa. Ota yhteyttä työterveyshuoltoon tai kysy asiasta seuraavalla optikkokäynnillä.
Lähde: Työterveyslaitoksen erityistyölasitutkimus (2011), tiivistelmä
Yrityksille - Erityistyö- ja suojalasit