Normaali-, kauko-, liki- ja hajataitto
MIKÄ ON TAITTOVIKA

KAUKOTAITTOISUUS

Kaukotaittoisuudessa silmä on liian lyhyt suhteessa optisen järjestelmän taittovoimaan tai vastaavasti taittovoima on liian heikko suhteessa silmän pituuteen. Tällöin tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse ja kuva verkkokalvolla on epätarkka.

LIKITAITTOISUUS

Likitaittoiset henkilöt näkevät hyvin lähietäisyyksille, mutta kauas katsottaessa kohteet näkyvät epätarkkoina. Likitaittoinen silmä on liian pitkä suhteessa optisen järjestelmän voimakkuuteen, tai silmän taittavat osat ovat liian voimakkaat suhteessa silmän pituuteen.

HAJATAITTO

Hajataittoisuutta voi esiintyä yksistään tai yhdistyneenä kauko- tai likitaittoisuuteen. Hajataittoisen silmän sarveiskalvo taittaa valon pysty- ja vaakasuunnassa eri kohtiin verkkokalvolle.

NORMAALITAITTOISUUS

Normaalitaittoisiksi voidaan sanoa silmiä, joiden taitto-ominaisuuksien poikkeamat ovat niin pieniä, että verkkokalvolle piirtyy tarkka kuva. Tällöin henkilö ei tarvitse kaukokatseluun silmälaseja, ja lukulasienkin tarve ilmenee vasta iän tuomien muutosten myötä noin 40–50 -vuotiaana. Kaukokatselussa silmät ovat lepotilassa ja kaikki kohteet näkyvät tarkkana. Silmien oma tarkennusmekanismi huolehtii lähietäisyyksillä olevien kohteiden tarkasta näkemisestä. Normaalitaittoisesta poikkeavia silmän ominaisuuksia voidaan kutsua taittovirheiksi. Syynä voi olla poikkeava silmän pituus suhteessa silmän taittovoimaan tai optisten rakenteiden taitto-ominaisuuksien epätasaisuus. Tällöin puhutaan joko kaukotaittoisuudesta, likitaittoisuudesta tai hajataittoisuudesta. Kun oikea ja vasen silmä eivät kohdistu samalla lailla katselukohteeseen, puhutaan asentovirheestä eli karsastuksesta.

 

MITEN ILMENEE?

normaalitaittoisuus

Kaukokatselussa silmät ovat lepotilassa ja kaikki kohteet näkyvät tarkkana.

KAUKOTAITTOISUUS

Kaukotaittoisuudessa silmä on liian lyhyt suhteessa optisen järjestelmän taittovoimaan tai vastaavasti taittovoima on liian heikko suhteessa silmän pituuteen. Tällöin tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse ja kuva verkkokalvolla on epätarkka.

 

Miten voidaan korjata?

Silmän linssin kyky lisätä taittovoimaansa eli akkommodaatio mahdollistaa tarkan näkemisen ilman silmälaseja tai piilolaseja sekä kauas että lähelle. Tämä onnistuu niin kauan kun linssiltä vaadittava mukautumiskyky on riittävä. Kaukotaittoisuutta korjataan ns. plus-linsseillä, joissa linssi on keskeltä paksumpi kuin reunoilta.

 

Kaukotaittoisuus iän myötä

Linssin mukautumiskyvyn heiketessä iän myötä oireet tulevat esille useammin ja lähin tarkkana näkyvä etäisyys siirtyy kauemmaksi. Kaukotaittoiset henkilöt saavatkin ensimmäiset lukulasinsa yleensä aikaisemmin kuin normaalitaittoiset tai likitaittoiset henkilöt. Näkemisen oireet voivat haitata lähityöskentelyä jo nuoressa iässä.

 

MITEN ILMENEE?

kaukotaittoisuus

Kaukotaittoisen henkilön silmä joutuu jatkuvasti tekemään mukauttamistyötä eli akkommodoimaan muodostaakseen tarkan kuvan verkkokalvolle. Tästä voi olla seurauksena erilaisia oireita, joita kaikkia ei välttämättä heti osata yhdistää silmiin. Kaukotaittoiset silmät väsyvät erityisesti pitkäkestoisessa ja intensiivisessä lähityössä. Tarkka näkeminen kauas vaatii mukauttamistyötä, ja lähietäisyyksille katsominen lisää ennestään jännittyneiden lihasten työtaakkaa. Seurauksena voi olla päänsärky silmien ympärillä, silmien väsymistä ja punoitusta sekä 'silmien vetämisen' tunnetta.

LIKITAITTOISUUS

Likitaittoiset henkilöt näkevät hyvin lähietäisyyksille, mutta kauas katsottaessa kohteet näkyvät epätarkkoina. Likitaittoinen silmä on liian pitkä suhteessa optisen järjestelmän voimakkuuteen, tai silmän taittavat osat ovat liian voimakkaat suhteessa silmän pituuteen.

 

Miten voidaan korjata?

Likitaittoinen silmä ei kykene omalla toiminnallaan korjaamaan tilannetta vaan avuksi tarvitaan kaukolaseja. Kaukolaseissa on miinuslinssit, jotka ovat keskeltä ohuemmat kuin reunoilta. Likitaittoiset voivat käyttää korjaukseen myös piilolaseja.

 

Likitaittoisuus iän myötä

Likitaittoinen henkilö, joka lähestyy aikuisnäön mukanaan tuomaa linssin mukautumiskyvyn vähenemistä, huomaakin lukevansa mieluimmin ilman silmälaseja. Näin ollen varsinaisten lukulasien hankinta on ajankohtaisempaa myöhäisemmässä vaiheessa kuin kaukotaittoisella. ’Sopivasti’ likitaittoinen saattaa pärjätä täysin ilman erillisiä lukulaseja lukiessaan.

 

MITEN ILMENEE?

Likitaittoisuus

Likitaittoisella tarkka kuva muodostuu verkkokalvon etupuolelle, jolloin verkkokalvotasolla kuva on epätarkka. Seurauksena on, että likitaittoinen näkee kauas epätarkasti. Pisin etäisyys, mihin likitaittoinen henkilö näkee ilman silmälaseja tarkasti, on suoraan riippuvainen taittovirheen määrästä. Mitä suurempi likitaittoisuus on kysymyksessä, sitä lähempänä on pisin tarkkana näkyvä etäisyys. Esimerkiksi henkilö, joka tarvitsee –1,0 dioptrian lasikorjauksen, näkee ilman laseja tarkasti yhteen metriin saakka. Vastaavasti taas –5,0 dioptrian lasit tarvitseva henkilö näkee ilman laseja vain 25 cm päähän tarkasti.

HAJATAITTO ELI ASTIGMATISMI

Hajataittoisuutta voi esiintyä yksistään tai yhdistyneenä kauko- tai likitaittoisuuteen. Hajataittoisen silmän sarveiskalvo taittaa valon pysty- ja vaakasuunnassa eri kohtiin verkkokalvolle. Esimerkiksi silmän pystysuora suunta muodostaa tarkan kuvan verkkokalvolle, mutta vaakasuora on likitaittoinen. Tällöin henkilö näkee tarkasteltavan kohteen pystysuuntaiset viivat terävinä, mutta vaakasuuntaiset viivat epätarkkoina. Esimerkiksi numerot ja kirjaimet voivat näyttää vääristyneiltä. Hajataiton korjaaminen on tärkeää erityisesti tarkkaa lähityötä tekeville ja paljon tietokoneen näyttöpäätettä katsoville. Näköjärjestelmämme pyrkii tuottamaan terävän ja tarkan kuvan. Hajataittoisella aivot antavat käskyn silmän linssiä ympäröivälle lihakselle toimia ja tarkentaa kuvaa. Hajataittoisen silmän kuva ei kuitenkaan tarkennu akkommodaatiomekanismin avulla ja tarkentamisen pyrkimykset kuormittavat näköjärjestelmää ja saattavat tuottaa esim. päänsärkyä.

 

Miten voidaan korjata?

Hajataitto korjataan silmälaseilla tai piilolaseilla. Tällöin kysymyksessä on ns. sylinterilinssit. Silmälasireseptissä on tällöin linssin voimakkuus ja astesuunta, jolla on merkitty hajataiton suunta 0 asteesta 180 asteeseen.

 

 

MITEN ILMENEE?

Hajataittoisuus

Hajataittoinen silmä pyrkii etsimään sopivaa tarkennusta muuttamalla linssin kaarevuutta jatkuvasti, mistä voi olla seurauksena esimerkiksi silmien väsymistä ja päänsärkyä. Sen vuoksi henkilö saattaa kokea, että aloittaessaan työskentelyn esimerkiksi tietokoneella, hänen näkönsä heikkenee, vaikka todellisuudessa jo olemassa oleva hajataitto tai taittovirhe aiheuttavat ongelmia.

 

 

 

Varaa aika näöntarkastukseen

Verkkoajanvaraus

Puhelinnumero ma–pe 8–21, la 9–18, su suljettu.
Puhelun hinta on paikallisverkkomaksu tai matkapuhelinmaksu

 

Tiesitkö, että näöntarkastukseen menee useimmiten vain 20 minuuttia? Se käy siis helposti ja nopeasti vaikkapa lounastaukosi aikana. Sinua palvelee yli 200 asiantuntevaa optikkoa ja jokaisessa myymälässämme on myös silmälääkärin vastaanotto. Autamme mielellämme kaikissa näkemisen ratkaisuissa.

Katso usein kysytyt kysymykset linsseistä tai tule juttelemaan myymälään.